Myöhäiset jouluntoivotukset kera Kertun

Jee, tänään sitten moni asia loppui - jos ei maailma (itse en ainakaan moista ole vielä huomannut) niin ainakin koulu! Joulukirkko on täällä joka kolmas vuosi, joten sieltä kotiin päästyäni (on se kumma kun 1h sijasta menikin 2h siellä) lojuin jonkin aikaa ihan vaan silkasta mitään tekemättömyyden ilosta, vaikka mielessä oli koko ajan ulos meneminen. Oon kuitenkin ittestäni suhteellisen ylpeä, pääsin kuitenkin sinne ulos asti... mikä ei aina välttämättä ole satavarmaa.

Ratsuksi valikoitui Kerttu, sillä olen sillä jo pitemmän aikaa halunnut mennä ratsastelemaan (ja sillä oli jo suitsetkin valmiina..). (Taaskaan) En ajatellut mitään sen syvällisempiä tehdä, oli pitkästä aikaa semmonen olo, että haluan vaan juosta. Ja niin me sitten tehtiinkin.

Miten oon ikinä saanu mitään kuvia tolla kameralla..
Ja ilman jälikäteen muokkauksia.

Ei kestä suurempaa tarkastelua!

Tosiaan, mentiin kentälle joka yllättävästi ja vaihtelun vuoksi oli peittynyt lumeen, tehtiin siihe sitten joku uran tapainen ja hommailtiin jotain päämäärätöntä pyöriskelyä alkuverkaksi.  Alkuverkkojen jälkeen sitten paineltiinkin menemään oikein urakalla, ponista näytti virtaa löytyvän ja tuntui nauttivan lumihangessa päästelystä. Seuraavaksi seuraa liuta kuvia joilla oli potentiaalia onnistua, mutta joka kaatui kameran ISO-arvon väistämättömään jumitukseen (ei siis suostunut sitä vaihtamaan joka taas johti armottomaan kohinaan ja surkeaan kuvanlaatuun)!

Kerrassaan säälittävän surkeita kuvia, mutta pakko kai todeta, että parempi sekin kuin ei mitään.. Seuraavaksi olisikin sitten luvassa esittely Kertusta, mikäli joku ei ponin taustoja tunne.

Toistaiseksi uusin kuva Kertusta, lukuun ottamatta tämän päiväisiä.

Kerttu, virallisemmin Keeps Getting Better, on welsh a tamma, joka on ollut mukana menoissani jo 3 vuoden ajan - huhtikuussa tulee täyteen neljäs. Sitä kautta Kerttu on tietenkin lunastanut oman paikkansa tärkeimpänä hevosenani, sillä onhan se kauiten tämän hetkisistä hevosistani mukana ollut. Kertun on tehnyt Suvi, jolta ponin ostin toisissa varsinaisissa kepparikisoissani, jos mukaan ei lasketa kaverin pihassa pidettyjä leikkimielisiä kilpailuja. Sen jälkeen Kerttu onkin ollut melkein joka kisoissa kanssani, nopeasti laskettuna yhteisiä kisoja on tullut kahdeksat vastaan. Pidin hetken tammalle blogiakin, mutta se idea jäi vähän turhan pitkien postausvälien vuoksi.

7/12

Viime kesänä, heinäkuun lopussa, Kerttu sai uuden harjan. Ohessa kuvia vielä vanhasta harjasta. Luonteeltaan Kerttu on rauhallinen, mutta pirteä. Ratsastettaessa nöyrä, muttei silti mikään automaatti, ja hyvän menemisen eteen saa tehdä töitä. Ei varsinaisesti mikään kouluponi, vaikka koulu taittuukin HeA'ahan asti. Hieno poni esteillä, hyppää varmasti ja rohkeasti. Pienestä koostaan huolimatta nopea ja hyppää kohtalaisen korkealle.

7/11

4/11

Kertun varustukseenkin on vuosien varrella kuulunut jos jonkinmoista härpäkettä, vakiintuneina ovat pinkki-valkoinen salmiakkiriimunnaru, beige tekonahkainen pehmusteellinen riimu, pinkin yli-ihanat suitset sekä harja, sieni, vaalenpunainen talliloimi valkoisilla palloilla sekä vihreä sadeloimi. Tammalla on ollut kyllä rutkasti varusteita matkan varrella, jotka ovat syystä tai toisesta menneet joko toisille hevosille tai hajonneet ahkerasta käytöstä. 

Ensimmäinen ponista otettu kuva, varmaankin vuodelta 2010.

Myöhäsiä jouluntoivotuksia täältä, mutta onhan tässä vielä pari päivää aikaa. Tietysti myös hyvää uutta vuotta, vaikka uskon, että tämän vuoden viimeiset päivät kuluvatkin taajaan ratsastellessa ja sitä kautta tänne blogiinkin tulee pävitystä.

Joku päivä olisi suunnitelmissa käydä vähän pitempi maastolenkki vaikka eväiden kanssa, jos saisin vaikka jonkun mukaan. Täytyneen kuitenkin mennä yksin, mutta mieluummin sitä seuraa tahtoisi...